keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Huolia ja murheita

Selviänkö tästä koskaan yli? Jäänkö ikuisiksi ajoiksi yksin? Tapaanko ikinä ihmistä joka olisi valmis ottamaan minut, vaikka tilauksen mukana tulee kolme kiitoslahjaa?
Riittävätkö rahat? Mitä jos en jaksakaan? Jos olenkin yksinäinen?

Yksinäinen?

Tätä pohtiessani ymmärsin, että olen olen yksinäinen jo pitkään. Vuosia. Toki on ystävät ja sukulaiset, muttei se ole sama asia. Ei ole ollut ketään kenelle puhua. Ketään kenen kainaloon käpertyä. Ketään kenen kanssa jakaa huolia, tai nauraa kunnes vatsaan sattuu.
Ei ole ollut, vaikka kulmasohvan toisessa päässä lojuu paikalleen juurtunut mies.

Mies. Siittiöukko. Ääliö. Joka ei kuuntele. Ei puhu, ei ota kantaa. Tuijottaa tietokoneen näyttöä tai telkkaria. Voisi helposti luulla ettei Siittiöukko olekaan siinä. Tai että ukko on mykkä.

Kunnes tulee sosiaalisia tilanteita, joissa suurta roolia näyttelee alkoholi. Siittiöukko herää henkiin. Vetää keuhkot täyteen ilmaa, kuin olisi ollut hengittämättä sitten viimetreffien alkoholin kanssa. Nauraa. Naurattaa muita. Etenkin naisia. Siittiöukko rakastaa flirttailua.

Ottaen huomioon, että Siittiöukko näyttää elävän vain alkoholin vaikutuksen alaisena ja ainoastaan suuremmissa laumoissa, on täysin ymmärrettävää, ettei kakkavaippojen, iltasatujen, pulkkamäen ja AfrikanTähden siivittämä elämä kotioloissa tuota sen suurempaa mielihyvän tunnetta.

Niinpä Vuoden Isän reissut ovat pikkuhiljaa pidentyneet ja yleistyneet. Niitä on lähes viikoittain ja ne saattaa kestää parikin päivää. Ukko ei suinkaan palaa reissuiltaan intoa puhkuen, valmiina nauttimaan perhe-elämästä. Pari päivää menee suoranaisen vittuilun merkeissä, niin paljon näyttää ahdistavan arki häntäkin. Vittuilua seuraava reaktio näyttäisi olevan masennus. Potentiaalinen vaihtoehto on myös mykkäkoulu. Mies näyttää siis todenteolla kamppailevan jaksaakseen arkipäivien yli, tavatakseen jälleen ystävänsä alkoholin. Tunteakseen jälleen olevansa elossa.

Ajatus yksinhuoltajuudesta ahdistaa. Se lienee ihan normaalia. Huolten ja murheiden lista on pitkä.

Yksinäisyyden siitä voi kuitenkin vetää yli.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti